Jurek Rakowski

Rakowski tunnetaan Ylisen rikollispiireissä hyvin ja hänellä on hyvin kyseenalainen maine. Hänen tiedetään olevan kylmä, välinpitämätön ja pettävän työnantajansa, jos vastapuoli sattuu tekemään paremman tarjouksen – mutta hän on äärimmäisen hyvä perimään velkoja, uhkailemaan ihmisiä tai jopa tappamaan, joten hänen palveluilleen on käyttöä

Rakowski pystyy tuottamaan myrkyllistä ainetta, joka lamauttaa uhrinsa muutamassa minuutissa ja ilman hoitoa tappaa alle vartissa (jos hän itse altistuu myrkylle, se saa hänet huonovointiseksi ja menettämään tajuntansa hetkeksi); hän on taitava kiipeilemään melkein mitä tahansa pintaa pitkin ja hänen parempi pimeänäkö kuin ihmisillä, mutta nämä ovat ainoa ei-ihmistaidot, joita hänellä on. Hän on äärimmäisen hyvä ampumaan, hänet on koulutettu taitavaksi taistelijaksi kuin myös kestämään erilaisia kidutusmuotoja ja äärimmäisiä olosuhteita.

Hybridinä olemisesta on myös haittaa: hän on täysin steriili (mikä ei haittaa häntä itseään, mutta tiedemiehet aikoinaan olisivat toivoneet hänen olevan lisääntymiskykyinen), hänen lääkitsemisensä ja hoitamisensa on vaikeaa, hän on kuolettavan allerginen esimerkiksi etikalla ja jotkin metallit polttavat hänen ihoaan, ja hänen vatsansa menee helposti äärimmäisen sekaisin arkisistakin ruoka-aineista.

Nopealla ensisilmäyksellä, Rakowski menee täysin ihmisestä. Hän on noin 170 senttimetriä pitkä, vankkarakenteinen ja lihakas mies, jolla on harmaantumaan alkaneet ruskeat hiukset (yleensä siiliksi leikattuina) ja siniharmaat silmät. Hän on nuoresta asti harrastanut erilaisia voimaakerääviä urheilulajeja ja on niiden avulla pysynyt huippukunnossa tähän päivään asti.

Tarkempi tutustuminen tuo esiin äidiltä perityt piirteet: terävät hampaat ja kynnet voi vielä laittaa itsensä muokkauksen piikkiin, vaikka epäluonnollisia nekin ovat, mutta hampaissa oleva myrkky ei selvästikään sitä ole. Ja ilman vaatteita, eroavaisuudet normaaliin ihmiseen ovat vieläkin selvempiä – hänen ihonsa on paikoitellen suomumaisen materiaalin ja piikkien peitossa, mutta siinä on myös läpinäkyviä aukkoja: hänen vasemmanpuoleiset kylkiluunsa näkyvät kuin myös sillä puolella olevat sisäelimet; hänen varpaansa ovat pidemmät kuin ihmisillä ja niiden kynnet ovat soveltuneet kiipeilemiseen; hänen selässään on kaksi kyhmyä, joissa hänen äitinsä täysverillä lajitovereilla kasvaisi siivet.

Hänen kehossaan on paljon arpia, jotka ovat lähtöisin sekä lapsuudesta että armeija ajalta. Hänellä on myös välillä vahingossa raapii itsensä haavoille.

Rakowski on lähtökohtaisesti hiljainen eikä välitä muista tai näiden mielipiteistä; kuitenkin, hän sattuu myös välillä puhumaan täysin, mitä sylki suuhun tuo. Hän ei myöskään ole kovinkaan hienotunteinen ihminen ja kertoo usein totuuden suoraan ja välittämättä siitä, olisiko valkoinen valhe voinut olla soveliaampaa. Hän ei varsinaisesti haasta riitaa muiden kanssa, mutta joutuu usein tappeluihin. Muut henkilöt eivät merkitse hänelle juuri mitään eikä häntä haittaa satuttaa lähes ketään.

Rakowski ei tunne vanhempiaan – hänen äitinsä katosi hänen syntymänsä jälkeen ja isä tumppasi hänet hirviöihin ja petoihin erikoistuneen ihmisryhmän käsiin, sillä tämä ei tahtonut huolehtia tästä yksin. Halkeamia oli puhkeillut vasta jonkin aikaa (sellaisesta hänen äitinsäkin oli maahan ilmestynyt) ja ne olivat vielä äärimmäisen outoja ja pelottavia asioita. Häntä tutkittiin laboratorioissa huolella: Rakowskin ensimmäiset muistot ovat siitä, kuinka hän makasi sairaalasängyssä ja joukko suojapukuihin pukeutuneita ihmisiä yrittivät leikata irti palasia hänen ihostaan. Sitä kesti vuosia ilman, että kukaan kohteli häntä koe-eläintä kummoisempana, kunnes eräs tiedemies päätti osoittaa hänelle hivenen inhimillisyyttä.

Tämä antoi hänelle nimen, alkoi opettaa häntä lukemaan ja kirjoittamaan – ja sopeutumaan maailmaan. Tämä sai muutkin tiedemiehet hitaasti ymmärtämään, ettei kiduttaminen ja testit olleet paras mahdollinen lähestymistapa, että he hyötyisivät hänestä paljon enemmän ystävänään kuin vihollisenaan, ja sen sijaan, nämä päättivät kouluttaa hänestä sotilaan.

Hän palveli yli 30 vuotta yksityisessä armeijassa, jonka ainoana tehtävä oli tuhota. Hän teki sitä kyseenalaistamatta ohjeita, kunnes järjestö joutui lain silmään ja sen sotilaiden piti paeta viisitoista vuotta sitten. Rakowski kuului pieneen ryhmään, joka lähti kohti Aasiaa – heitä oli alun perin 15, Busaniin heistä pääsi 3. Heidän tiensä erosivat kaupunkiin päästyään, mutta aina välillä Rakowski käy tarkistamassa, että nämä ovat elossa ja tietää, että nämä tekevät samoin hänelle. Hän asustaa hylätyssä, osittain romahtaneessa talossa Ylisen raunioilla, on tunnettu kasvo tappeluringeissä (lähinnä lyömässä vetoa) ja työskentelee sille henkilölle, joka kulloinkin maksaa hänelle eniten.