Iarius Machley

Iarius on asunut Busanissa hieman yli 10 vuotta ja hyvin pitkän ajan siitä ollut Vartioston palveluksessa, joten hänet tunnetaan kaupungissa hyvin – vaikka hän ei missään nimessä pyrkikään saamaan huomiota itseensä.

Sen sijaan Iarius on yksinviihtyvä luonne, joka vain harvoin päästää muut ihmiset lähelleen, ihmisillä ei ole hänestä juurikaan huonoa sanottavaa. Hän on ystävällinen, jopa ihmisille, joista ei juurikaan välitä tai edes pidä, ja valmis auttamaan muita tarvittaessa; ei juurikaan pidä meteliä itsestään tai mielipiteistään. Hän on selvästi kokenut elämässään paljon ja kärsii PTSD:stä, masennuksesta ja pelko- sekä ahdistustiloista, mutta ei tahdo puhua menneisyydestään ihmisten kanssa ja on usein kieltäytynyt käymässä puhumassa ammattilaisten kanssa – sen sijaan, hän on hankkinut itselleen lääkityksen kyseenalaisin keinoin.

Iarius pystyy hallitsemaan niin itsensä kuin muidenkin alitajuntaa: hän voi luoda toiselle sinne ajatuksen, joka saa tämän tekemään jotain ja ymmärtämään, miksi muut toimivat niin kuin toimivat. Hänen empatiakykynsä on myös tavallista parempi ja muiden ihmisten tunteet ja ajatukset ovat hänelle sitäkin kautta tuttuja, vaikkei hän osaakaan varsinaisesti lukea niitä. Molemmat kyvyt ovat raskaita, sillä ne kuormittavat hänen omaa mieltään, eikä hän aina tiedä, mitkä ovat hänen toimiaan tai ajatuksiaan ja mitkä ovat muiden ihmisten. Hän on myös lähes hypertietoinen asioista ympärillään eikä hän viihdy suurissa ihmisjoukoissa.

Iarius on noin 190 senttimetriä pitkä, suhteellisen lihaksikas ja hyväkuntoinen mies. Hänellä on tummanruskeaiho, jossa on useita pahoja arpia – näkyvimmät niistä ovat kasvojen vasemmalla puolella, jonka puoleinen silmä on myös lähes kokonaan sokeutunut, joskin teknologia avulla, se ei tuota erityisemmin ongelmia. Samaisen puolen jalka on proteesi. Hiusten ja tuuhean parran väri on tummanruskeat ja hiukset ovat yleensä yläselkään ylettyvillä rastoilla, jotka hän saattaa sitoa välillä kiinni; silmät ovat väritykseltään lähes mustat.

Iarius on kertonut elämästään ennen halkeamaan joutumista kaksi asiaa: hän syntyi maailmassa, joka muistutti etäisesti maapalloa, ja hän palveli siellä avaruus- ja rauhanturvajoukoissa kohoten varsin kunnioitettavaan asiaan nuoresta iästään huolimatta. Halkeamaan hän joutui hieman 30. syntymäpäivänsä jälkeen ja hän päätti olla pysähtymättä miettimään asiaa liikaa silloin, eikä hän ole tehnyt niin vielä tänäkään päivänä.

Hän asui vuoden Sopeutumiskeskuksesta, liittyi melkein heti sen jälkeen Vartioston palvelukseen ja on siellä tänäkin päivänä töissä. Pitkä palvelusaika ja ammattimaisuus soisivat varmasti jo hänelle ylennyksen, mutta hän viihtyy sotilaana eikä ainakaan vielä näe syytä edetä urallaan.